27.10.2017

Toinen vuosi takana uusien lonkkien kanssa


Kirjoittaminen on jäänyt vähemmälle jo jonkin aikaa,, kun jotenkin on tuntunut oudolta, kun ei ole enää kyse siitä kuntoutumisesta, joka tapahtuu nopeasti ja tarinalle oli alun perin luonnollinen päätös siinä, kun sairaalassa lupaamani mukaisesti huiputin lumikengillä Saanan puoli vuotta leikkauksesta. Viime aikoina olen kuitenkin saanut palautetta, että pitäisi kirjoittaa edelleen siitä, mitä kaikkea voi tehdä lonkkaproteesien kanssa ja toisaalta joillekin ehkä mallia siitä, mitä keski-ikäinen voi tehdä - tekonivelet tai ei.



Joten tarkoituksena on kirjoittaa jälkikäteen viimeisen parin vuoden juttuja. Ja toisaalta vaikka kehitys ei enää ole niin dramaattista, olen vahvempi ja liikkuvampi kuin vuosi sitten edelleen ja siitä on pitkä matka, kun minut julkisen terveydenhuollon puolesta todettiin kuntoutuneeksi. Alla teaseriksi viimeistä vuotta kuvina.

Olen treenannut


...voimaa...

...tasapainoa...


...taitoja...




Olen ollut suksilla




...ylämäkeen...

...ja alamäkeen...

Olen lentänyt purjekoneella



Olen käynyt festareilla



Olen vaeltanut


...yksin 140 kilometriä Ylläkseltä Hettaan...

...tyttöystävän ja koirien kanssa Norjassa...

...Saanalla...



...Haltilla...

...Kiilopäällä...



...ja matka jatkuu...