Ei enää säännöllistä lääkitystä

Tänään aamiaisella oli outo olo. Lisukkeena viimeinen Vimovo-tulehduskipulääke. Ja siihen loppui säännöllinen lääkitys. Ja samalla sitten otin viimeistä kertaa myös säännöllisenä lääkityksenä Panadol Forten.

Viimeiset aamiaislääkkeet

Vuodesta 2010 on tullut syötyä kipulääkkeitä säännöllisesti päivittäin ja on outo olo ajatella, että nyt ei tarvi enää muistaa lääkkeiden ottamista. Ei tarvi matkoille lähtiessä ladata dosettiin sopivaa määrää. Ja sisäelimet selvinnee myös vähän kevyemmällä kuormalla.

Vähän toki jännittää myös, että pärjääkö ilman, mutta uskoisin kyllä, kun käytännössä koko toipumisen aikana ei mainittavia kipuja ole ollut. Toki tässä on vielä se reitti, että jos kipuja ilmaantuu, niin sitten soitetaan jatkoa reseptille ja parasetamolia ja Panacodia mulla kyllä vielä on jäljellä vaikka miten.

Mutta toivotaan, että tämä vaihe oli tässä ja nyt elellään kipulääkkeettöminä pitkään. Kiitokset näistä vuosista parasetamolille, naprokseenille, etirokoksibille ja lyhyeksi jääneelle tuttavuudelle pregabaliinille sekä niille nimeämättömille aineille, joita sairaalassa tarjottiin leikkauksen jälkeen suonensisäisesti.